Toiminta vuonna 2020

    6.3. Rakastunut Ryti Mikkeli teatterissa oli 
    täysipainoinen teatterielämys. Hieno ja oivaltava
    käsikirjoitus kirjasi Rytin ja vaimonsa Gerdan 
    vaiheet, kipupisteet ja rakkauden komealla tavalla.
    Täysi salillinen antoi seisten raivoisat taputukset
    esitykselle. Kuvassa Tuulikki Anikari ja Aapo Oranen

   30.1. Kevätkauden avaus täytti Ison avun  
   Kuntohoitaja Nina Tillin reipas esitys aivojen
   huollosta kokosi 30 jäsentä kuuntelemaan ja
   keskustelemaan tärkeästä aiheesta.
   Kaiken hyvän päälle yhdistys tarjosi lounaan
   Iso avun Kaisla-ravintolassa ! 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

   

   17.12. Joulukirkko ja lounas 

   Joulukirkossa puhui Mika Lehtola ja jouluvirsiä säesti
   Heidi Harju.

   Miellyttävän ja lämminhenkisen tapahtuman junaili
   Unto Kiljunen, ja tämän kaiken koki 34 senioria.
   Vaparissa syötiin maittava jouluateria
   kaikin höystöin ja lisukkein. 

 

28.11.Teatterissa Kouvolassa
 Anu Pentik-nainen, joka loi savesta maailman  
 Mukana oli 33 senioria.
 Mielenkiintoinen teatterielämys ja komeita näyttämökuvia
 sisältänyt tarina Anu Pentikin elämästä.
 Erityistä oli lavasteiden järjestelyissä toteutettu käytäntö:
 "...tuo tullessais vie mennessäis..."
 Ennen esitystä syötiin hyvin Kymen paviljongissa,
 tutustuttiin pikkuruiseen näyttelyyn ja    

 Pentikin myymälään.   
 

Ylemmässä kuvassa ovat Anu ja Topi keramiikkatehtaalla,
Nina Petelius-Lehto ja Juha Hippi.

Oikealla Nina P-L. ja Anu Pentik,
allimmassa kuvassa ovat Anu ja Topi nuorina,
Satu Lemola ja Panu Poutanen.
             
 
                                                                                                          

   14.10. Kollaa ja Simo Häyhä -museolla 

    Matka Rautjärvelle olimielenkiintoinen kotiseutukierros.
    Tunnin ajomatkan päässä oli pala historiaa
   1800-luvulta nykypäiviin Miettilän kasarmialueella.
    Museo on rakennettu entiseen sodan aikaiseen
    sairastupaan. Se kertoi ainutlaatuisen tarinan 
    harvinaisesta sotasankarista.

  
  Museon opas Kari Partanen kertoi Miettilän
   kasarmialueen ja Simo Häyhän historiasta 
   ammattilaisen ottein. Tarinaa olisi riittänyt
   iltaan asti, mutta keskeiset asiat riittivät 
   hyvin ja tunti vierähti nopeasti viloisassa
   museotuvassa.  

   Simo Häyhä syntyi Rautjärvellä 1905. Miettilän 
   kansakoulua hän kävi 4 luokkaa.
   Kuvassa vasemmassa reunassa on vanha kahden
   istuttava pulpetti. Simo liittyi nuorena Suojeluskuntaan
   ja talvisodassa hänet määrättiin tarkka-ampujaksi,
   mihin tehtävään vaadittavat taidot hän osasi hyvin.
  


   Simo Häyhä aseena oli jalkaväen kivääri M28-30. 
   Kuvassa on kyseinen kiväärimalli ja Häyhästä 
   kertovia kirjoja. Kari Partanen mainitsi parhaaksi
   Tapio Saarelaisen kirjan Simö Häyhä. 

 

 

   Simo Häyhä haavoittui vakavasti 6. maaliskuuta 1940   
   räjähtävän luodin osuessa laukaan. Simo asetettiin 
   ahkioon kuljettamista varten. Häyhä tunsi tukehtuvansa ja
   kääntyi ahkiossa vatsalleen. 
   Häyhä palasi tajiuhinsa 13.4. - talvisodan päättymispäivänä.
   Vamma vaati useita leikkauksia ja pitkäaikaista hoitoa.
   Kuvassa Häyhä on vänrikin asussa. Marsalkka Mannerheim ylensi
   hänet alikersantista suoraan upseerin arvoon elokuussa 1940.

   
   Jatkosodan aikan Simö Häyhä kävi Kollaalla
   tutustumassa entisiin talvisodan taistelupaikkoihin.
 

 

 

 

   Simo tähtäilemässä talvosodan aikaisessa
    ampumapaikassaan. 
 
   Lue Simo Häyhän ohjeet tarkka-ampujalle.
    

 

 
  Paluumatkalla söimme lounaan Imatralla  Saimaan ammattiopiston Säkäkokki-ravintolassa.
  Siitä jäi hyvä maku: palvelu ja ruoka olivat erinomaista. Mukava syysretki omassa
  maakunnassa! 
 
                                          

 

 19.9. Kiertoajelu oli menestys   
  Lampikankaalta Lepoharjuun ja paljon siltä väliltä: Ulla
  Rustholkarhu veti kierroksen rennolla ja
  asiantuntevalla rutiinilla. Mukana oli 33 senioria ja
  kumppania. Kuvassa on saavuttu Kehruuhuoneelle, 
  jossa syötiin lounas.  


  21.8. Syyskauden avaus Ratsuväkimuseossa               
   Museo oli avauttu alkukesästä remontin jälkeen
   ja oli auki viimeistä viikkoaan. Raili Leino johdatteli
   meidät ratsuväen ja rakuunoitten historiaan.
   Taulussa Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf  kuolee
    koilmikymmenvuotisen sodan 
Lützenin taistelussa.
   Taistelussa oli n. 700 suomalaista. Taistelun jälkeen
    ruotsalaiset perääntyivät useilta Saksalta valtaamiltaan
    alueilta.

   
    Lappeenranna taistelusta 1741 on museossa oma 
    vitriininsä. Hattujen sodan taistelussa venäläiset
    valtasivat kaupungin ja osittain tuhosivat sen.
    Noin 2000 ihmistä kuoli tai vammautui. 
    Turun rauhassa 1743 Lappeenranta joutui Venäjän
    puolelle, kun raja siirrettiin Kymijoelle ja pohjoisessa 
    Savitaipeleelle. Myös Savonlinna jäi Venäjän 
    puolelle. 


    Upseerien uniformuja:
    Oikealla venäläisupseeri, keskellä venäläisen juhla-asu,
    vasemmalla  Kuninkaallisen Preussin
    Jääkäripataljoonana 27:n asu.

 

 

     
  Lappeenrannan varuskunta on yhtenäisesti rakennettu 
​ 1890-luvulla ja se oli 
ehkä aikansa paras koko Venäjällä.   Lappeenrannan varuskunta-alueelle sijoitettiin 1920- ja   1930-luvuilla Uudenmaan Rakuunarykmentti ja Hämeen   Ratsurykmentti, jolta ajalta näyttelyssä on muun muassa   useita univormuja ja lippuja.

 

Takana on Kurt Degermanin palveluspuku, luuranko-
takki ja hurmahousut.

 

 

 

 

 

 

 


Sungunniemellä Äänisellä vuosina 1941—1944 
liehunut kovia kokenut sotalippu on saanut oman vitriinin. 

Uudenmaan Rakuunarykmentti jalkautettiin maaliskuun ensimmäisenä päivänä 1947. Rakuunoiden jalkauttamisesta vastasi tuolloinen rykmentin komentaja Adolf Ehrnrooth kuuluisin sanoin: Rakuunat, te olette viimeinen ikäluokka, joka on saanut ratsuväkikoulutuksen Suomen armeijassa.
Olen saanut esimiehiltäni käskyn jalkauttaa rykmenttini. 
Teen sen nyt. Valmiiksi - ratsailta!


Uudenmaan rakuunapataljoona lakkautettiin itsenäisenä joukko-osastona vuoden 1989 lopussa. Lappeenrantaan jäi silloisen Päällystöopiston alaisuuteen kaksi eskadroonaa ja Rakuunasoittokunta. 





28.5. Kevätretki kaakon kulmille: tsaarin kalamajalta Zsarin putiikeille

Langinkosken keisarin kalastusmajan vanhin rakennus
on tsasouna eli kappeli
. Se
n rakensivat Valamon luostarin munkit, jotka olivat vuonna 1797 saaneet koskeen kalastusoikeuden. 


 

Keisari Aleksanteri III rakennutti kalamajan, joka vihittiin
käyttöön 1889. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Magnus Schjerfbeck. Aleksanteri III vietti kalastusmajalla aikaa useana kesänä. Vuonna 1894 valtaan astunut keisari Nikolai II
 vieraili Langinkoskella vain kerran, syksyllä 1906, ja viipyi paikalla vain pari tuntia.
A III on kuvassa valkolakissaan takarivissä lähes kuvan keskellä. 

Kalamajan opas Nooa Ruuth esitteli meille paikkoja varmoin ottein. Työpäivä oli hänen kesän ensimmäisensä.  
Senioreja oli matkalla ilahduttavasti lähes kolmannes sata, 29.



Kosken oikeassa laidassa näkyy patoallas, johon kalat nousivat vastavirtaan uidessaan lepäilemään.
Siitä niitä nostettiin mm. haavilla.
Saaliit olivat lähinnä hirmuisia.



Puusiltaa pitkin sisätiloihin.  

Takana näkyvä maantiesilta oli kovan riidan aihe 60-luvulla. Museo ym. -piirit vastustivat sen rakentamista
maisemallisesti arkaan paikkaan. Silta valmistui 1963.
 
            

Nooa osoittaa Aleksanteri III ja puolisonsa Maria 
Fedorovnan kuvia majan pääsalissa.
Keisaripari ei yöpynyt majan tiloissa, vaan siirtyi yöksi laivaansa, joka oli ankkurissa muutaman sadan metrin päässä alajuoksulla. 

 

                    
                   

           Majan komeat sisätilat on suunnitellut Johan Jacob Ahrenberg. Passaa näyttää.

                  

       Matka jatkui lounaalle Kotkaan ravintola Keisarinsatamaan ja sieltä Haminan ympyröihin.
       Kahvit juotiin Haminan keskustassa Huovilassa, jossa sielläkin oli palvelu viimosen päälle.

                  
                 Ravintola Keisarinsatama                       Kahvila Huovila
 

   
          Haminan Euroopan suurin lipputanko oli päällä.
          Sitä ihailtiin läheltä ja kaukaa. Tässä olemme pikku
          stopilla Nanson myymälän pihalla.
          Lipputangon korkeus on 100 m ja lippu on noin
          tenniskentän kokoinen, siis 28X8 m
.  

 

           Viimeinen kohteemme oli Zsarin Outlet Vaalimaalla.
           Se oli hämmentävä rakennelma metsän laidassa.
           Tungosta ei ollut, mutta kävijöitä riittää ilmeisesti
           pitkin päivää, kun bussit pyörähtävät pihaan.
           Laatutavaraa tarjolla, mutta ei ihan Lidlin hinnoin,
           vaikka Outlet onkin.
           Kotiin köröteltiin Vaalimaan tietä, ja hyvin ehdittiin 
           YLE:n paikallisuutisille. Taas oli mukava kevätretki.

           Täydentävät faktat asianomaisilta nettisivuilta.

 

15.4. Pääsiäistapahtuma 
kokosi neljännes sata osallistujaa.
Matti j. Kuronen puhui napakasti kaupungin kirkossa: keskeinen ajatus oli Jeesuksen viimeisissä vaiheissa - Katso ihmistä. Musiikin soitti kanttori Marjo-Riitta Lehtonen. 
Upseerikerholla syötiin lounas tutun pulinan säesteksellä. Pöydissä kuultiin sekä vaali- että maalipuheita.

 

19.3. Lounastapaaminen Vaparissa

Ohjelman muutos ei haitannut lounastapaamista Vaparissa.
Tilaisuus sujui rennoissa merkeissä hyvän lounaan ja iloisen seurustelun merkeissa. Lounaan jälkeen Markku Hokkanen Assi-groupista kertoi Assin toiminnasta Lappeenrannassa.  
Ravintotietoisku peruuntui sairaustapauksen vuoksi.

 

8.3. Kaupunginorkesteri 110v. 
Orkesterin juhlaa 
konsertti Lappeenrantasalissa
Paavo Heinisen säveltämä kantaesitys Pyhäaamu Suomen
Lappeenrannassa aloitti konsertin. 
Orkesteria johti Vytautas Lukočius.
Lilli Paasikivi hurmasi yleisön monikulttuurisella kansanlausarjallaan; joku jäi kaipaamaan suomalaista osuutta. Väliajan jälkeen kuultiin Milhaudin Kamarisinfonia ja Debussyn La Mer; joku jäi kaipaamaan jotain tuttuakin... Runsaan yleisön joukossa juhlisti iltaa 25 opesenioria ja kumppania. 

31.1. Vierailu Eduskunnassa 
Varhainen lähtö ja ajoissa perille (9.45) siivittivät
24 jäsenen menomatkaa vallan kotimaiseen linnakkeeseen.
Sitten edellisen käynnin on eduskuntatalossa tehty 
täysi
remontti, ja järjestelytkin ovat uudella tasolla.
Sisäänkäynnin turvatarkastus tehtiin lähes lentokentiltä tutulla tiukkuudella.


Oppaamme, kansliasihteeri Harri Henninen esitteli taloa asiantuntijan ottein huumorin pilke tarinoissaan. 
Tässä olemme entisessä sisääntuloaulassa. Nykyisin siinä otetaan vastaan vierailevat valtuuskunnat.   

 

 

Eduskuntatalon suunnitteli arkkitehti Johan S. Siren.
Talo vihittiin käyttöönsä 1931.
Sisustus ja koristelu sisältää paljon 
symboliikkaa   kansallisesta perinteestä. Kuvan oven yläpuolisissa koristeissa leijonat suojelevat välissään olevaa orastavaa kansakunnan vapautta.  



Koristelun tyylisuuntia ovat mm. jugend,
art deco,
 moderni klassismi ja biedermeier. 

Valtiosalin ikkuna Mannerheimintien puolella.
Horisontissa siintelee kirjastorakennus Oodi.
  



 

 

Valtiosali, jossa pidetään monet julkiset tapaamiset ja juhlatilaisuudet. 

 

 

 

Ovi istuntosaliin. 
Puhemiesten pöydän takana näkyy kaksi 
kullattua patsasta Wäinö Aaltosen 5 patsaan sarjasta
Työ ja tulevaisuus.

 




Naisten lepohuoneessa on sympaattinen Aimo Tukiaisen patsas Ville pahalla päällä. Voi vain arvailla,
mikä Villen naamaa mutristaa.

 

 

 

 

 

 

 

Harri Henninen esittelee istuntosalia.  
Edustajien paikat jalkautuvat puolueittain, mutta myös ns. senioriteettiperiaatteen mukaan; siinä pitkäaikaisimmat edustajat saavat istua eturivissä ja uudet tulokkaat peräpenkeillä. 

 

 

Jukka Kopra esitelmöi ja vastasi kysymyksiimme kokoomuksen ryhmähuoneessa.
Vasemmalla oppaamme Harri Henninen ja huoneen perällä Kopran avustaja Elina Inkeroinen-Lalu, joka hoiti vierailun järjestelyt
.  

 



Harri Aartelo kiittää Kopraa mielenkiintoisesta vierailusta.

Kopra sai vastata kiperiinkin kysymyksiin mm. vanhustenhoidosta ja sairaalakopterin sijoituspaikasta.
Perästä kuuluu...
  



 

Moni kävi vielä Oodissakin. Mahtava rakennus sekin. Ylimmässä kerroksessa oli kirjoja

 

24.1. Footloose kaupunginteatterissa  

Lappeenrannan lukioteatterin ja kaupunginteatterin nuorisomusikaali Footloose tarjosi räväkän esityksen, 
pisti jalan vipajamaan ja lämmitti muutenkin pakkasten keskellä. 
No toki lämmitti tauolla myös väliaikakahvit.
Meitä oli yli 30.  Kuvassa Pekka Aalto Ren McCormackina.
  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liity jäseneksi

Jäseneksi voi liittyä jokainen eläkkeellä oleva opetusalalla toiminut henkilö. Jokainen jäsen kuuluu johonkin OSJ: n paikallisyhdistykseen ja paikallisyhdistyksen kautta valtakunnalliseen järjestöön.

Liity tästä »

Tutustu tästä
jäsenetuihimme »


Liity jäseneksi

Jäseneksi voi liittyä jokainen eläkkeellä oleva opetusalalla toiminut henkilö. Jokainen jäsen kuuluu johonkin OSJ: n paikallisyhdistykseen ja paikallisyhdistyksen kautta valtakunnalliseen järjestöön.

Liity tästä »

Tutustu tästä
jäsenetuihimme »


 

 

 

Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry,
Undervisningssektorns Seniororganisation rf

Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki
020 748 9678 / 020 748 9736
seniorit(at)oaj.fi

www.osj.fi

Toimisto on avoinna arkisin klo 9–15.

Toimiston numeroihin soitettaessa puheluiden hinnat ovat seuraavat:
soitettaessa kiinteän puhelin-verkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 6,55 snt/min
soitettaessa matka-viestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 18,05 snt/min.