25.9. Syysretki Verlaan ja Vuohijärvelle
Vennon bussi kokosi joukkoa Imatralta Huhtiniemeen asti ja koolla oli puolensataa matkalaista määräpäänä Verlan tehdasmuseo ja Vuohijärven luonto- kulttuuritalo.
Verlan puuhiomo perustettiin vuonna 1872 ja pahvitehdas 1882.
Tehtaassa valmistettiin puuhioketta ja vaaleaa puupahvia. Kuva sivulta Verla.fi
Patruunantalo eli Patruunan pytinki on Verlan komein rakennus. Arkkitehti Eduard Dippellin suunnittelema Pytinki valmistui 1885 tehtaanjohtaja Gottlieb Kreidlin asunnoksi. Pytinkiin tuli myöhemmin tehtaan konttorihuone. Restauroitu rakennus on avattu yleisölle ravintolana ja kokoustiloina.
Minuutti pytingissä: Katso YLE Kaakkois-Suomen video.
Tehdassalissa kuusi rungot sirkkelöidään puolen metrin haloiksi. Sahaajan olosuhteet ja homma lie ollut vaarallisin koko prosessissa
Sitten pöllit kuorittiin ja kahdessa hiomakoneessa hiottiin massaksi, josta kahdeksassa kokoojakoneessa syntyi pahviarkkeja.
Kuivaamossa 75 asteen lämmössä arkit kuivuivat 3 päivässä, ne punnittiin ja pakattiin 200 kg paaleihin. Ja sitten maailmalle!
Pahvit lajiteltiin painon mukaan.
Verlan Maria eli Maria Mattsson toimi pahvitehtaalla lajittelijana vuosina 1884-1936 eli runsaat puoli vuosisataa.
Lajittelusalin lattiaan on vuosikymmenien aikana kulunut Maria Mattsonin jättämät jalanjäljet. Eläkkeelle hän jäi 77-vuotiaana. Poikkeuksellista ei ole ainoastaan hänen pitkä työuransa, vaan se, että hän teki työnsä yhden ja saman punnitusvaa’an vieressä.
Eläkkeelle Maria jäi 77-vuotiaana.
Pahvit puristettiin 200 kg paaleiksi, jotka matkasivat maailmalle, ja toki Suomeenkin, Verlan pahveista tehtiin mm. meille niin tutut koulutaulut.
Tiina opastaa.
Kierroksen jälkeen kahvilarakennuksen yläkertaan,
jossa nautittiin/syötiin lounaaksi herkullinen kana-ateria.
Ja sitten nokka kohti Vuohijärveä.
Vuohijärven Luonto- ja kulttuuritalo toimii vanhassa kirkossa. Vuonna 1966 valmistuneen kirkon on suunnitteli arkkitehti Väinö Vuorinen.
Rakennus oli Kouvolan seurakuntayhtymän omistuksessa. Loppuvuodesta 2013 siitä päätettiin kuitenkin luopua matalan käyttöasteen vuoksi.
Ostajaksi löytyi Taidekeskus Salmelan Tuomas Hoikkala, joka ryhtyi pelastamaan arvokasta kiinteistöä. Huonoon kuntoon päässeessä, purku-uhan alla olleessa kirkossa toteutettiin talvella 2014–2015 mittavat korjaukset, joiden myötä kirkko muuttui luonto- ja kulttuuritaloksi. Se avattiin 2015.
Saimme ystävällisen vastaanoton keskuksen oppaalta ja pääsimme tutustumaan näyttelyyn,
jossa oli Reidar Särestöniemen maalauksia ja Nina Ternon veistoksia.
Mielenkiintoisia olivat etenkin Särestöniemen työt varhaiselta kaudelta ennen värikkäitä pohjoisen luonnon kuvauksia. Salmelan ja Vuohijärven näyttelyt juhlistivat Särestöniemen syntymän 100-vuotispäivää.
Nina Terno oli suomalainen kuvanveistäjä, kuvataiteilija ja soitonopettaja. Tunnusomaisimpia teemoja Ternolla olivat hevos- ja ratsastaja-aiheet sekä riisuutuvat hahmot. Pronssiveistoksissa on usein informalistisia vaikutteita.
Luonto kukki vielä syyskuussakin taidekeskuksen pihalla.
Vuoden onnistunut syysretki tarjosi paljon mielenkiintoista nähtävää ja oli kaikin puolin onnistunut.
Mukana oli myös Imatran yhdistyksen väkeä. Terveiset heille ja hyvää syksyn jatkoa kaikille.
Lisää tietoa nettisivuilta, joista muutamia lainauksia yllä.
verla.fi
https://taidekeskussalmela.fi/vuohijarvi
OSJ:n 50-vuotisjuhlaa vietettiin Camilla-laivalla risteillen 3.6.2025.
Lappeenrannan seudun senioriopettajat oli kutsunut mukaan Imatran, Kouvolan, Kotkan ja Mikkelin yhdistykset. Kaikkiaan risteilyllä oli mukana hiukan yli 120 henkilöä.
Taasha myö tavattii
totesi puheenjohtajamme Harri Aartelo toivottaessaan risteilyväen tervetulleeksi laivaan.
Edessä oli kolmituntinen Saimaan aalloilla puheitten, ruokailun, laulun ja yhdessäolon merkeissä!
Saimme kuulla tervehdyksiä ja napakoita puheita tärkeistä aiheista.
Rentoa tunnelmaa, hyvää ruokaa, laulua ja leppoisaa yhdessäoloa Saimaalla:
Risteilyn lopuksi kajautimme Karjalaisten laulun.
Kotiin viemisiksi jaettiin jokaiselle OSJ:n lahjakassi, jossa esitteiden joukossa yllätti Kiiasen leipomon pikku viipurinrinkeli; ja ei kun reippain mielin kohti kesää.
Järjestelyistä vastanneet hallituksen jäsenet tukijoukkoineen myhäilivät tyytyväisinä:
Me teimme sen!
Nettisivulle kuvia ottivat Anna-Kaisa Penttinen, Merja Väistö ja Seppo Maukonen.
2.2025
Konsertti Lahden Sibeliustalossa:
Jussi Chydenius ja Oona Airola – Kaj Chydeniuksen lauluja – Jos tahdot!
Sibeliustalo avattiin vuonna 2000. Talon ovat suunnitelleet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula. Akustiikan on suunnitellut amerikkalainen Russel Johnson ja Artec Consultants Inc. Tiilinen osa on vuosina 1907–1908 rakennettu Lahden vanhin säilynyt teollinen rakennus. Alussa siinä toimi sulfaattiselluloosatehdas.
SYYSRETKI Immolan Rajamuseoon ja Hiitolanjoelle 17.9. 2024, 35 henkilöä reissussa!
Hiitolanjoen B&B oli miellyttävä yllätys. Entinen rajavartioasema sijaitsee vain puolen kilometrin päässä rajasta. Meille majatalo tarjosi miellyttävän lounas- ja taukopaikan puolen päivän aikaan Kangaskoskella.
Keskellä näkymä alavirtaan. Kangaskosken puuhiomo ja paperitehdas (vas.)1906. Purettu pato näkyy kuvan keskellä ylhäällä. Kosken juoksun vapauduttua ilmestyivät lohet.
Ritakoskelle rakennettiin voimalaitos sähköntuotantoa varten 1920. Vuodesta 1998 lähtien voimalaitoksen omisti Hiitolanjoen Voima.
Lopuksi kahvitauko Lahnaskosken kupeessa.
Kyllä passasi!
Lähes kaikki Hiitolanjoesta: Katso joen oma nettisivu Hiitolanjoki.fi
