SYYSRETKI Immolan Rjamuseoon ja Hiitolanjoelle 17.9. 2024, 35 henkilöä reissussa!
Uudistunutta Rajamuseota esitteli assistentti Mikko Veijalainen. Museo on nyt historian esittelyn lisäksi myös tulevien rajavartijoiden koulutuspaikka.
Keskellä rajavartiolaitoksen ensimmäinen rajakoira Caesar ja ohjaajansa Konrad Rantala Sallassa 20-luvulla. Oikealla sissin lääkintävälineistöä jatkosodan ajalta.
Sitten päin Rautjärveä. Bussimatkalla Heikki Nieminen kertoi Hiitolanjoen palauttamisesta luonnontilaan.
Hiitolanjoen B&B oli miellyttävä yllätys. Entinen rajavartioasema sijaitsee vain puolen kilometrin päässä rajasta. Meille majatalo tarjosi miellyttävän lounas- ja taukopaikan puolen päivän aikaan Kangaskoskella. Lounaaksi söimme mm. mangalitza-villasianlihapullia paikalliselta tuottajalta. Kangaskoski oli ensimmäinen työmaa, jossa vanha voimalaitoksen pato purettiin 2021 ja koski ennallistettiin.
Kangaskosken pato oli maantiesillan alapuolella kohdassa, jossa ihastelemme kosken juoksua. Keskellä näkymä alavirtaan. Kangaskosken puuhiomo ja paperitehdas (vas.)1906. Purettu pato näkyy kuvan keskellä ylhäällä. Kosken juoksun vapauduttua ilmestyivät lohet lähes saman tien.
Ritakoskelle rakennettiin voimalaitos sähköntuotantoa varten 1920. Vuodesta 1998 lähtien voimalaitoksen omisti Hiitolanjoen Voima.
Ritakosken putouskorkeus on 4m.
Passasi tätä ihailla! Täältä kävelimme muutaman sataa metriä alavirtaan seuraavalle koskelle.
Lahnasenkosken voimalaitos perustettiin 1911 tuottamaan sähköä Simpeleen käärepaperitehtaalle. Voimalaitoksen viimeinen omistaja oli Vantaan energia ja se tuotti sähköä valtakunnan verkkoon kesään 2022 asti. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti kaikki kolme voimalaitosta 2017. Varojen kerääjänä tuli tunnetuksi mm. näyttelijä Jasper Pääkkonen. Kuvassa näkyy takana silta, jonka kohdalla oli voimalaitoksen pato.
Kierroksen päätteeksi juotiin/nautittiin pullakahvit terassilla, joka on entisen voimalaitoskanavan päällä. Kotileipomo Harmasen kahvi ja pullat maistuivat ja upposivat!
Ja vielä nämäkin: mukana myös Merja Väistön kuvia (ylä- ja alarivin 2 oik.puoleista)
Passasi taas kotimatkalla ihmetellä mitä kaikkea hyvää on Hiitolanjoella tehty luonnon ja lohien hyväksi. Ja vähän ihmetellä sitäkin, että syyskuu oli jo yli puolen välin, mutta aurinko helli meitä edelleen lähes hellelukemilla…
Mahtava reissu, hyviä on ollut monta, ja tämä oli yksi parhaista.
Lähes kaikki Hiitolanjoesta: Katso joen oma nettisivu Hiitolanjoki.fi
Näkkiniemen patikkaretkellä 24.5
Näkkiniemen lenkki on lähtöpaikasta riippuen n. 4 km pitkä.
Ranta-alueet olivat muutamassa paikassa veden vallassa, joten kiersimme lenkin, jonka pituus oli kolmen ja puolen kilometrin mittainen.
Tässä polku jatkuu suoraan Saimaaseen korkealle nousseen veden takia. No, tämä kierrettiin vasemmalta.
Laavun rannassa Näkkiniemen kärjessä.
Takan aukeaa Rovonselkä, jonka perältä lähtee kymmenkilometrinen kapea Kähönsalmi kohti Illukansaarta.
Evästauko rannassa, retken oleellinen herkku!
Lavolan koulun oppilaat valmistautuvat jatkamaan retkeään.
Niemen kärjessä on jykevä laavu ja muut asiaan kuuluvat huoltokopit.
Laavussa on hieno tulipesä ja maisemaa passaa
ihailla eväillä tai ilman.
Opaskyltissä esiteltiin näissä maisemissa talousmetsää…
Näkinniemen reitti on komea ja mielenkiintoinen tuttavuus.
Toki polkua piti joissakin paikoissa tarkkailla huolellisesti juurakkojen ja kivien takia,
mutta aina oli mahdollisuus pysähtyä maisemien tai mielenkiintoisten kasvi-ym. havaintojen ääreen.
Friidukin jaksoi hienosti.
Ei haukkunut reittiä eikä mitään muutakaan, vaan tarkkaan tutki luontoa ja sen lukemattomia ihmeitä.
Mukava reissu,
taas elämys lisää.
11.1. 2024 Raatihuoneella ja Pitsissä
Vasemmalla: Venäjän tsaarin Aleksanteri III:n seurue ja juhlakansaa koristellun raatihuoneen edessä vuonna 1891
Oikealla: Raatihuone 11.1. 2024, kuvan vasemmassa laidassa alakerrassa ravintola Pitsin ikkuna
Juhlasali parvekkeelta nähtynä. Raatihuoneen pienen juhlasalin (oikealla) huonekalut ovat Biedermeieria, joka on vuosina 1815–1848 vallinnut empiretyylin porvarillinen muunnos. Tuolien istuinosien kankaat mukailevat rakennuksen alkuperäistä tyyliä.
Harri Aartelo toivotti meidät tervetulleiksi raatihuoneelle.
Valaisimista osa on alkuperäisiä, löydetty ullakolta ja kunnostettu ja osa teetetty tyyliin sointuvasti. Juhlasalin komea kattokruunu (keskellä) on ostettu Pietarista vuonna 1902, tuolloin saatiin sähköt raatihuoneelle.
Raatihuoneella on kahdeksan kaakeliuunia, joista näyttävin ”herrojen huoneessa”. Uunit ovat Rakkolanjoella vuosina 1877–1930 toimineen, korkeatasoisista uuneistaan tunnetun Rakkolanjoen kaakelitehtaan tuotantoa.
https://visitlappeenranta.fi/fi/Nae-ja-koe/Nahtavyydet-ja-historia/Raatihuone
Ravintola Pitsissä riittivät tuolit kun sopu antoi sijaa. Tarjoilla oli muhkea marjapiirakka ja reilusti kahvia. Pitkästä aikaan oltiin yhdessä ja monessa pöydässä viihdyttiin pitkään, sillä puhetta riitti! Pisteet Pitsille!
Raili Salojärvi on monelle tuttu lappeenrantalainen senioriopettaja ja taiteilija.
Kun kiinostut hänen töistään, voit ottaa yhteyttä: rsalojarvi@gmail.com
