OSJ:n 50-vuotisjuhlaa vietettiin Camilla-laivalla risteillen 3.6.2025.
Lappeenrannan seudun senioriopettajat oli kutsunut mukaan Imatran, Kouvolan, Kotkan ja Mikkelin yhdistykset. Kaikkiaan risteilyllä oli mukana hiukan yli 120 henkilöä.
Taasha myö tavattii
totesi puheenjohtajamme Harri Aartelo toivottaessaan risteilyväen tervetulleeksi laivaan.
Edessä oli kolmituntinen Saimaan aalloilla puheitten, ruokailun, laulun ja yhdessäolon merkeissä!
Saimme kuulla tervehdyksiä ja napakoita puheita tärkeistä aiheista.
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen oli huolestunut nykykoulun menosta, luetteli maakuntamme menestystekijöitä ja ylisti etenkin yliopistoa.
Kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen kertoi perheensä opettajataustasta, kehui kaupunkimme hyvää taloustilannetta ja korosti opettajien merkitystä koulussa ja muuallakin yhteiskunnassa.
OSJ:n puheenjohtaja Pekka Koskinen korosti eläkeläisjärjestöjen mahdollisuuksia vaikuttaa, eikä ollut huolissaan tulevien eläkerahastojen tilanteesta.
OAJ:n Lappeenrannan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Burman onnitteli seniorijärjestöä ja kehui mm. yhteistyötä paikallisen senioriyhdistyksen kanssa.
Mikkelin senioriyhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Häkkinen toi terveiset Mikkelistä. Hän lausui Ulla-Maija Vänttisen runon Sain valita siivet. Runo sai toisen palkinnon OSJ:n juhlavuoden runokilpailussa. Kilpailun teemana oli Juuret ja siivet.
Myös Ulla-Maija Vänttinen oli mukana risteilyllä.
Jukka Rajala vastasi musiikista. Ääni kantoi uljaasti ja tekniikka hoiti säestyksen. Kuulimme mm. tuttuja Lappeenrantaan ja Saimaaseen liittyviä lauluja, humppaa, tangoja ym.
Rentoa tunnelmaa, hyvää ruokaa, laulua ja leppoisaa yhdessäoloa Saimaalla:
Risteilyn lopuksi kajautimme Karjalaisten laulun.
Kotiin viemisiksi jaettiin jokaiselle OSJ:n lahjakassi, jossa esitteiden joukossa yllätti Kiiasen leipomon pikku viipurinrinkeli; ja ei kun reippain mielin kohti kesää.
Järjestelyistä vastanneet hallituksen jäsenet tukijoukkoineen myhäilivät tyytyväisinä:
Me teimme sen!
Nettisivulle kuvia ottivat Anna-Kaisa Penttinen, Merja Väistö ja Seppo Maukonen.
M/S Camilla on rakennettu Ranskassa vuonna 1987. Lappeenranta on ollut aluksen kotisatamana kesästä 1990 alkaen. Tuosta alkaen Karelialines Oy on vuokrannut laivaa ja vuonna 2019 Lappeenrannan Laivat Oy myi laivan Karelialines Oy:lle.
”Tulemme panostamaan jatkossa vielä enemmin risteilyjen sisältöön erilaisin teemoin ja jatkamaan risteilykautta pitkälle syksyyn aina loka-marraskuulle saakka”, kerrotaan laivayhtiöstä. (lähde ePressi ja YLE)
2.2025
Konsertti Lahden Sibeliustalossa:
Jussi Chydenius ja Oona Airola – Kaj Chydeniuksen lauluja – Jos tahdot!
Sibeliustalo avattiin vuonna 2000. Talon ovat suunnitelleet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula. Akustiikan on suunnitellut amerikkalainen Russel Johnson ja Artec Consultants Inc. Tiilinen osa on vuosina 1907–1908 rakennettu Lahden vanhin säilynyt teollinen rakennus. Alussa siinä toimi sulfaattiselluloosatehdas.
SYYSRETKI Immolan Rajamuseoon ja Hiitolanjoelle 17.9. 2024, 35 henkilöä reissussa!
Rajamuseo Immolassa
Hiitolanjoen B&B oli miellyttävä yllätys. Entinen rajavartioasema sijaitsee vain puolen kilometrin päässä rajasta. Meille majatalo tarjosi miellyttävän lounas- ja taukopaikan puolen päivän aikaan Kangaskoskella.
Keskellä näkymä alavirtaan. Kangaskosken puuhiomo ja paperitehdas (vas.)1906. Purettu pato näkyy kuvan keskellä ylhäällä. Kosken juoksun vapauduttua ilmestyivät lohet.
Ritakoskelle rakennettiin voimalaitos sähköntuotantoa varten 1920. Vuodesta 1998 lähtien voimalaitoksen omisti Hiitolanjoen Voima.
Lopuksi kahvitauko Lahnaskosken kupeessa.
Kyllä passasi!
Lähes kaikki Hiitolanjoesta: Katso joen oma nettisivu Hiitolanjoki.fi
Näkkiniemen patikkaretkellä 24.5
Näkkiniemen lenkki on lähtöpaikasta riippuen n. 4 km pitkä.
Ranta-alueet olivat muutamassa paikassa veden vallassa, joten kiersimme lenkin, jonka pituus oli kolmen ja puolen kilometrin mittainen.
Laavun rannassa Näkkiniemen kärjessä.
Takan aukeaa Rovonselkä, jonka perältä lähtee kymmenkilometrinen kapea Kähönsalmi kohti Illukansaarta.
Evästauko rannassa, retken oleellinen herkku!
Lavolan koulun oppilaat valmistautuvat jatkamaan retkeään.
Niemen kärjessä on jykevä laavu ja muut asiaan kuuluvat huoltokopit.
Laavussa on hieno tulipesä ja maisemaa passaa
ihailla eväillä tai ilman.
Opaskyltissä esiteltiin näissä maisemissa talousmetsää…
Friidukin jaksoi hienosti.
Ei haukkunut reittiä eikä mitään muutakaan, vaan tarkkaan tutki luontoa ja sen lukemattomia ihmeitä.
Mukava reissu,
taas elämys lisää.
11.1. 2024 Raatihuoneella ja Pitsissä
Vasemmalla: Venäjän tsaarin Aleksanteri III:n seurue ja juhlakansaa koristellun raatihuoneen edessä vuonna 1891
Oikealla: Raatihuone 11.1. 2024, kuvan vasemmassa laidassa alakerrassa ravintola Pitsin ikkuna
Juhlasali parvekkeelta nähtynä. Raatihuoneen pienen juhlasalin (oikealla) huonekalut ovat Biedermeieria, joka on vuosina 1815–1848 vallinnut empiretyylin porvarillinen muunnos. Tuolien istuinosien kankaat mukailevat rakennuksen alkuperäistä tyyliä.
Harri Aartelo toivotti meidät tervetulleiksi raatihuoneelle.
Valaisimista osa on alkuperäisiä, löydetty ullakolta ja kunnostettu ja osa teetetty tyyliin sointuvasti. Juhlasalin komea kattokruunu (keskellä) on ostettu Pietarista vuonna 1902, tuolloin saatiin sähköt raatihuoneelle.
Raatihuoneella on kahdeksan kaakeliuunia, joista näyttävin ”herrojen huoneessa”. Uunit ovat Rakkolanjoella vuosina 1877–1930 toimineen, korkeatasoisista uuneistaan tunnetun Rakkolanjoen kaakelitehtaan tuotantoa.
https://visitlappeenranta.fi/fi/Nae-ja-koe/Nahtavyydet-ja-historia/Raatihuone
Ravintola Pitsissä riittivät tuolit kun sopu antoi sijaa. Tarjoilla oli muhkea marjapiirakka ja reilusti kahvia. Pitkästä aikaan oltiin yhdessä ja monessa pöydässä viihdyttiin pitkään, sillä puhetta riitti! Pisteet Pitsille!
Raili Salojärvi on monelle tuttu lappeenrantalainen senioriopettaja ja taiteilija.
Kun kiinostut hänen töistään, voit ottaa yhteyttä: rsalojarvi@gmail.com
