6.2.2025
Konsertti Lahden Sibeliustalossa:
Jussi Chydenius ja Oona Airola – Kaj Chydeniuksen lauluja – Jos tahdot!
Lahden konsertti oli vaikuttava ja mieleen jäänyt tapahtuma.
Klikkaa tästä konsertissa kuultu Oona Airolan esitys Tyttö ja tanssiva karhu.
Tässä Oona Airolaa säestää Kaj Chydenius vuonna 2021.
(Vinkki: avaa uuteen välilehteen hiiren oikealla painikkeella – kuuntele ja jatka katselua)
Sibeliustalo avattiin vuonna 2000. Talon ovat suunnitelleet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula. Akustiikan on suunnitellut amerikkalainen Russel Johnson ja Artec Consultants Inc. Tiilinen osa on vuosina 1907–1908 rakennettu Lahden vanhin säilynyt teollinen rakennus. Alussa siinä toimi sulfaattiselluloosatehdas.
Australialainen lehti The Sidney Herald valitsi vuonna 2009 Sibeliustalon yhdeksi kymmenestä maailman parhaasta konserttitalosta.
Kaj Chydenius 1939-2024, Jussi Chydenius s.1972, Oona Airola s.1988, T. Djupsjöbacka s. 1978
SYYSRETKI Immolan Rajamuseoon ja Hiitolanjoelle 17.9. 2024, 35 henkilöä reissussa!
Rajamuseo Immolassa
Hiitolanjoen B&B oli miellyttävä yllätys. Entinen rajavartioasema sijaitsee vain puolen kilometrin päässä rajasta. Meille majatalo tarjosi miellyttävän lounas- ja taukopaikan puolen päivän aikaan Kangaskoskella.
Keskellä näkymä alavirtaan. Kangaskosken puuhiomo ja paperitehdas (vas.)1906. Purettu pato näkyy kuvan keskellä ylhäällä. Kosken juoksun vapauduttua ilmestyivät lohet.
Ritakoskelle rakennettiin voimalaitos sähköntuotantoa varten 1920. Vuodesta 1998 lähtien voimalaitoksen omisti Hiitolanjoen Voima.
Lopuksi kahvitauko Lahnaskosken kupeessa.
Kyllä passasi!
Lähes kaikki Hiitolanjoesta: Katso joen oma nettisivu Hiitolanjoki.fi
Näkkiniemen patikkaretkellä 24.5
Näkkiniemen lenkki on lähtöpaikasta riippuen n. 4 km pitkä.
Ranta-alueet olivat muutamassa paikassa veden vallassa, joten kiersimme lenkin, jonka pituus oli kolmen ja puolen kilometrin mittainen.
Tässä polku jatkuu suoraan Saimaaseen korkealle nousseen veden takia. No, tämä kierrettiin vasemmalta.
Laavun rannassa Näkkiniemen kärjessä.
Takan aukeaa Rovonselkä, jonka perältä lähtee kymmenkilometrinen kapea Kähönsalmi kohti Illukansaarta.
Evästauko rannassa, retken oleellinen herkku!
Lavolan koulun oppilaat valmistautuvat jatkamaan retkeään.
Niemen kärjessä on jykevä laavu ja muut asiaan kuuluvat huoltokopit.
Laavussa on hieno tulipesä ja maisemaa passaa
ihailla eväillä tai ilman.
Opaskyltissä esiteltiin näissä maisemissa talousmetsää…
Friidukin jaksoi hienosti.
Ei haukkunut reittiä eikä mitään muutakaan, vaan tarkkaan tutki luontoa ja sen lukemattomia ihmeitä.
Mukava reissu,
taas elämys lisää.
11.1. 2024 Raatihuoneella ja Pitsissä
Vasemmalla: Venäjän tsaarin Aleksanteri III:n seurue ja juhlakansaa koristellun raatihuoneen edessä vuonna 1891
Oikealla: Raatihuone 11.1. 2024, kuvan vasemmassa laidassa alakerrassa ravintola Pitsin ikkuna
Juhlasali parvekkeelta nähtynä. Raatihuoneen pienen juhlasalin (oikealla) huonekalut ovat Biedermeieria, joka on vuosina 1815–1848 vallinnut empiretyylin porvarillinen muunnos. Tuolien istuinosien kankaat mukailevat rakennuksen alkuperäistä tyyliä.
Harri Aartelo toivotti meidät tervetulleiksi raatihuoneelle.
Valaisimista osa on alkuperäisiä, löydetty ullakolta ja kunnostettu ja osa teetetty tyyliin sointuvasti. Juhlasalin komea kattokruunu (keskellä) on ostettu Pietarista vuonna 1902, tuolloin saatiin sähköt raatihuoneelle.
Raatihuoneella on kahdeksan kaakeliuunia, joista näyttävin ”herrojen huoneessa”. Uunit ovat Rakkolanjoella vuosina 1877–1930 toimineen, korkeatasoisista uuneistaan tunnetun Rakkolanjoen kaakelitehtaan tuotantoa.
https://visitlappeenranta.fi/fi/Nae-ja-koe/Nahtavyydet-ja-historia/Raatihuone
Ravintola Pitsissä riittivät tuolit kun sopu antoi sijaa. Tarjoilla oli muhkea marjapiirakka ja reilusti kahvia. Pitkästä aikaan oltiin yhdessä ja monessa pöydässä viihdyttiin pitkään, sillä puhetta riitti! Pisteet Pitsille!
Raili Salojärvi on monelle tuttu lappeenrantalainen senioriopettaja ja taiteilija.
Kun kiinostut hänen töistään, voit ottaa yhteyttä: rsalojarvi@gmail.com
